Poronlihan alkutuotanto poikkeaa huomattavasti tuotantoeläimien elintarviketuotannosta, koska porot laiduntavat vapaasti luonnonlaitumilla. Poro on puolivilli eläin, ja se käyttää ravinnoksi luonnon ravintoaineita. Porot käyttävät ravintonaan tarjolla olevia ravintokasveja laiduntaessaan luonnonlaitumilla. Poron on havaittu hyödyntävän yli 300 kasvilajia. Varsinkin kesäaikaan laidunmaat tarjoavat porolle syötäväksi todella laajakirjoisesti eriravintokasveja ja sieniä, joista poronliha saa sille tyypillisiä ominaisuuksia.

Poronhoitoalue kattaa hyvin erilaisia kasvimaantieteellisiä ja luonnonmaantieteellisiä alueita, jolla voi olla jopa merkitystä lihan makuun. Poronhoitoalueen erityyppiset laidunmaat vaikuttavat porojen luontaiseen käyttäytymiseen. Luonnonmaantieteellisiä alueita poronhoitoalueella on viisi: Pohjanmaa, Koillismaa, Peräpohjola, Metsälappi ja Tunturilappi.

Teurasporoista 75 % on keväällä syntyneitä poron vasoja, jotka ovat eläneet täysin luonnonlaitumilla. Raavaat teurasporot ovat poronhoitoalueellisista eroista riippuen eläneet vähintään 5 - 8 kuukautta luonnonlaitumilla ennen teurastusta, osa jopa koko ikänsä. Vasojen syntymäpaino kaksinkertaistuu ensimmäisen kuukauden aikana. Syksyllä teurastuskauden alkaessa vasat ovat kasvaneet ruhopainoltaan noin 20-30 kiloa painaviksi poroiksi.